Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt Euroopan Unionin osarahoittama Kohti moniammatillista perhehoitoa (KOMPA) -hanke. Yksi hankkeen ensimmäisistä käytännön toimenpiteistä on Perhepirkon pilotointi perhehoidossa.
KOMPA-hankkeessa kehitetään lastensuojelun perhehoitoa Etelä-Pohjanmaalla vahvistamalla muun muassa perhehoitajien osaamista, yhteisvanhemmuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Perhepirkkoa testataan osana hanketta perhehoitoon sijoitettujen 12–17-vuotiaiden nuorten asiakastapaamisissa.
– Perhepirkko on koko olemassaolonsa ajan ollut käytössä sekä avohuollossa että sijaishuollossa. Olemme siis jo saaneet jonkin verran kokemuksia sen käytöstä myös perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa, kertoo liiketoimintajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki Integritasista.
Pilotissa selvitetään, miten Perhepirkko voi tukea systeemistä työskentelyä ja yhteisvanhemmuutta sekä vahvistaa nuoren osallisuutta lastensuojelun eri vaiheissa. Samalla tarkastellaan, miten sovellus voi edesauttaa sujuvia siirtymiä ja yhteistyötä nuoren, hänen vanhempiensa, perhehoitajien ja ammattilaisten välillä.
Kokemuksia kerätään nuorilta, vanhemmilta ja perhehoitajilta
Hankkeen projektipäällikkö Fanny Nortamo kertoo, että Perhepirkkoa kokeillaan erityisesti yhteisvanhemmuuden, lapsen osallisuuden ja systeemisen työotteen tukena.
– Haluamme selvittää, mitä Perhepirkon tarjoamia systeemisen työn välineitä käytetään eniten ja millaista hyötyä niistä saadaan erityisesti yhteisvanhemmuuden näkökulmasta. Yhtä tärkeää on kuulla nuorten, vanhempien ja perhehoitajien omia kokemuksia työskentelystä Perhepirkon avulla, Nortamo korostaa.
Hanketiimiin kuuluva perheterapeutti Terhi-Tuulikki Ulvila tuntee Perhepirkon jo aikaisemmasta työstään perheiden jälleenyhdistämistiimissä. Hän näkee pilotissa mahdollisuuden tuoda systeemisen työskentelyn käytäntöjä entistä vahvemmin myös perhehoitoon.
– Saamme arvokasta kokemusta myös siitä, miten Perhepirkko toimii moniammatillisessa yhteistyössä. KOMPA-hankkeeseen kytkeytyy perhehoidon toimijoiden lisäksi nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaisia, Ulvila lisää.
Pilotti avaa näkökulmia jatkokehitykseen
Perhehoitajana toimiva Tuija Tuisku tutustui Perhepirkkoon hiljattain ja kiinnostui erityisesti sen konkreettisista menetelmävälineistä. Esimerkiksi aikajana, suhdeverkosto ja auttamiskartta vaikuttivat hänen mielestään lupaavilta.
– Hankkeessa meidän on löydettävä ratkaisuja siihen, miten nämä konkreettisilta ja helppokäyttöisiltä vaikuttavat työvälineet saadaan myös perhehoitajan ja nuoren keskinäisen työskentelyn tueksi. Seuraavaksi rekrytoimme pilottiin 6–12 perhehoitajaa. Sen jälkeen pääsemme käytännössä näkemään, mihin kaikkeen Perhepirkko taipuu, Tuisku kuvailee.
Myös hankkeessa sosionomikoulutusta edustava lehtori Arja Haapaharju näkee Perhepirkossa mahdollisuuksia paitsi perhehoidon arkeen myös tulevien ammattilaisten koulutukseen.
– Pilotista saatavia kokemuksia ja tuloksia hyödynnetään myös Perhepirkon jatkokehittämisessä. Jos Perhepirkko osoittautuu toimivaksi perhehoidon työvälineeksi, tarjoamme sitä myös muille hyvinvointialueille. Nuorisoikäisten sijaishuoltoa pyritään kaikkialla järjestämään enenevästi perhehoitona laitoshoidon sijaan, Lehtomäki sanoo.