Hyvinvointialueiden johtamisessa Pirkko®-järjestelmällä on erityinen merkitys. Tässä kaksiosaisen blogisarjan toisessa osassa pureudutaan rahoituksen vaikutuksiin ja resurssien oikeaan kohdentamiseen. Menetelmällisyyttä hyödyntämällä mielenterveyspalveluiden jonot olisivat purettavissa nykyiselläkin henkilöstömäärällä.
Rahoitus ja resurssit ovat tärkeitä toiminnan johtamisen edellytyksiä hyvinvointialueilla oikean tiedon lisäksi. Hyvästä hoitotyöstä pitää ja kannattaa maksaa, mutta mielestäni korvaus menetetystä vapaa-ajasta ei ole paras palkanmaksun peruste, eikä parempi palkka kaikille korreloi parempien työolojen kanssa tai ratkaise hoitajapulaa.
Aivan liian vähän uskalletaan puhua siitä, että työt jakaantuvat tällä hetkellä hyvin epätasaisesti. Samalla palkalla toinen tekee asiakastyötä tuplasti toista enemmän. Asiakastyön määrää ei missään nimessä saa arvioida pelkkinä käyntimäärinä. Sen sijaan jokaisen käynnin kohdalla on oltava mahdollisuus arvioida, kohdentuiko käynti oikeaan aikaan ja oikealle potilaalle. Tämä on välttämätön edellytys sille, että käynti tuottaa terveyshyötyä.
Kohdentumisen arviointiin tarvitaan menetelmällisyyttä: pitää olla mahdollisuus määrittää, mitä hoitoa potilaalle lähtökohtaisesti tarjotaan ja millä kliinisillä perusteilla tästä voidaan poiketa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa esimerkiksi mielialapotilaan kohdalla sitä, että uuden potilaan tiiviiseen alkuvaiheen hoitoon kohdistuvat käynnit ovat menetelmän mukaisia eli oikein kohdentuneita. Jos potilaalla on jo sata käyntiä, pitää olla yhdenmukainen tapa arvioida kliininen peruste hänen hoitonsa jatkumiselle. Jos peruste on olemassa, tulevat käynnit ovat menetelmän mukaisia eli oikein kohdentuneita. Muutoin on pystyttävä näkemään metsä puilta ja priorisoitava jonossa olevia potilaita.
Olemme varmoja siitä, että menetelmällisyyttä hyödyntämällä mielenterveyspalveluiden jonot olisivat purettavissa nykyiselläkin henkilöstömäärällä. Keskittymällä työn kohdentumisen käsitteeseen tulee mahdollisuus mielekkääseen resurssijohtamiseen. Kun kohdentuminen otetaan palkitsemisperusteeksi, myös hoitotyöstä saatavaa korvausta olisi mahdollista nostaa lisäämättä hyvinvointialueen kustannuksia. Samalla luodaan peruste oikeudenmukaisemmalle työn jakautumiselle, joka on hyvien työolojen ensimmäinen edellytys.
Johtamisen edellytyksinä rahoituksen ja resurssien lisäksi on myös oikea ja laadukas tieto, josta lisää blogisarjan ensimmäisessä osassa.
Kalle Horjamo
toimitusjohtaja
Integritas Oy (ent. Solutos Oy)