Ongelmien lista suomalaisen lastenpsykiatrian toiminnassa on pitkä: lähetemäärät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta lisäresursseja ei juuri ole saatu. Lääkäreistä on pulaa. Hoitojaksoissa voi olla paljon vaihtelua ja hoidettavat eivät aina saa tasalaatuista palvelua. Työntekijöiden työmäärät eivät jakaannu tasaisesti. Tilanteen parantamiseksi ja toiminnan kehittämisen tueksi tarvittaisiin tarkempaa tietoa prosessien nykytilasta, mutta tieto on vaikeasti saatavissa useissa eri järjestelmissä.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikössä apua vaikeaan tilanteeseen on haettu PIRKKO®-järjestelmästä. Pirkko on aikuispsykiatrialla jo laajalti käytössä eri puolilla Suomea, mutta lastenpsykiatrialla järjestelmää alettiin käyttää ensimmäistä kertaa pilottina Kanta-Hämeessä elokuussa 2020.
– Olemme ensimmäinen lastenpsykiatrian yksikkö koko Suomessa, jossa Pirkko on otettu käyttöön. Olemme olleet varsin innoissamme pilotista, mutta myös huomanneet, että muutos ei tapahdu yhdessä yössä, Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikön ylilääkäri Kati Mäki-Kihniä sanoo.
Terveydenhuollossa ei ole totuttu käyttämään teollisuudesta tuttuja toiminnanohjausjärjestelmiä, joten Pirkko-käyttäjien voi aluksi olla vaikea hahmottaa, mistä on kysymys ja mitä järjestelmän konkreettiset hyödyt ovat. Kanta-Hämeessä selkeät hyödyt ovat alkaneet valjeta pikkuhiljaa.
Pirkko luonut paljon odotuksia
Kanta-Hämeessä yksi keskeisimmistä konkreettisista Pirkon hyödyistä tähän mennessä on ollut tiedon välittäminen työntekijöiden vaihtuessa. Pirkko on myös toiminut työvälineenä kehityskeskusteluissa. Mäki-Kihniän mukaan Pirkko on lisäksi toiminut eräänlaisena keskustelunavaajana.
– Yksi konkreettinen hyöty on se, että olemme lähteneet yksikkömme sisällä keskustelemaan asiakasprosesseista enemmän. Pirkon avulla olemme voineet esimerkiksi keskustella tarkemmin siitä, millaisia hoitojaksoja tarjoamme ja mitä ne pitävät sisällään sekä siitä, miten eri työntekijät toteuttavat hoitoa.
Pirkkoa kohtaan on myös kovia tulevaisuuden haaveita. Parhaimmillaan Pirkon toivotaan pystyvän tuottamaan sellaista tietoa, jolla voidaan parantaa resursointia, yhtenäistämään hoitokäytäntöjä ja takaamaan näin tasavertainen hoito kaikille, sekä varmistamaan hoidon jatkuvuus.
– Tavoitetila on, että Pirkon käytön lisääntyessä työntekijämme hahmottavat paremmin, kenen vastuulla kukin asiakas on ja onko jotain esimerkiksi jäänyt kesken tai tekemättä. Yksikään potilas ei saisi pudota avun piiristä pois työntekijöiden vaihtumisen yhteydessä, kuten Suomessa on psykiatrialla saattanut käydä, Mäki-Kihniä kuvailee.
Pirkon käyttöönotto vaatii uudenlaista ajattelua
Resurssien puutteen vuoksi kaikki Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan työntekijät eivät vielä ole täysimääräisesti pystyneet ottamaan Pirkkoa käyttöön. Tästä syystä myöskään kaikkia ominaisuuksia ei ole vielä voitu hyödyntää. Mäki-Kihniä kuitenkin uskoo, että hiljaa hyvä tulee.
– Pirkon käyttöönotto vaatii keskittymistä ja uudenlaista ajattelua. On ymmärrettävää, että esimerkiksi vaihtuvien ja osa-aikaisten lääkäreiden on mahdotonta perehtyä Pirkkoon lennosta. Lisäksi kaikkien työntekijöiden digivalmiudet eivät välttämättä ole samalla tasolla, mikä hidastaa uuden opettelua.
Jos Pirkko otettaisiin nyt minulta pois, en tiedä miten pärjäisin ilman sitä!
Mäki-Kihniä esitteli Pirkko-pilotoinnin onnistumisia ja jatkoon liittyviä odotuksia lastenpsykiatrian esihenkilöiden valtakunnallisilla neuvottelupäivillä ja hän uskoo, että etenkin seuraavien järjestelmäpäivitysten myötä Pirkolla on mahdollisuus olla yhä enemmän avuksi lastenpsykiatrian ongelmiin.
– Olen myös todennut, että jos Pirkko otettaisiin nyt minulta pois, en tiedä miten pärjäisin ilman sitä! Odotamme kovasti myös asiakkaiden omaa käyttöliittymää, jonka on luvattu valmistuvan Pirkko 2.0:n julkaisuun mennessä. Sen myötä asiakkaamme pääsevät myös itse seuraamaan hoitonsa etenemistä, Mäki-Kihniä summaa.