Sote-palveluiden kehittäminen vaatii asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta. Ihmislähtöinen näkökulma ja digitaaliset työkalut ovat tärkeitä muutosjohtamisen välineitä, jotka voivat ohjata kehitystä oikeaan suuntaan.
Sote-alalla työskentelee paljon erilaisia ammattilaisia, joiden työtä on pitkään organisoitu ammattikuntalähtöisesti. Hyvinvointialueuudistus puolestaan lähtee siitä, että tavoitteena on taata asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut integroidulla tavalla. Jotta uudistuksen tavoite saadaan toteutumaan, tarvitaan hyppy kohti ihmislähtöistä johtamista. Digitalisaatio ja holistinen, ihmislähtöinen ajattelu voivat toimia tämän muutoksen vipuvarsina.
Ihmislähtöisyys avain muutokseen
Ihmislähtöisissä sote-palveluissa toimintaa suunnitellaan asiakkaan tarpeet ja näkemykset huomioiden. Kaiken tekemisen ytimessä on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen. Tässä onnistuminen vaatii johtamista, joka näkee asiakkaat yhteisinä, rakentaa eri ammattikuntien osaajille yhteisiä tavoitteita ja luo ammattilaisille mahdollisuuksia onnistua työssään yli organisaatio- ja sektorirajojen.
Alalla vallitseva toiminta- ja johtamiskulttuuri on ihmisten luomaa, joten myös sen muuttaminen lähtee sote-alan ammattilaista. Kulttuurinmuutosta hierarkkisesta lähestymistavasta kohti yhdessä onnistumisen johtamista selvästi kaivataan. Se on myös yksi tapa ylläpitää työn mielekkyyttä ja ehkäistä sote-alan työntekijäkatoa.
Hyvinvointialueiden uudistuksen myötä verkosto-, järjestö- ja yrityskumppanuudet menivät uusiksi. Luottamuksen rakentaminen uusien kumppanien kanssa vaatii aikaa. Yhteisten asiakkaiden ja tavoitteiden tunnistaminen helpottaa kuitenkin uusien toimintatapojen löytämistä sekä niiden opettelua.
Digitalisaatio yhdistää asiakkaat ja ammattilaiset
Ihmislähtöinen lähestymistapa on vahvasti sidoksissa digitalisaatioon. Jos digitaalisia palveluita ja uusia teknologioita kehitetään niin, että ne parantavat käyttäjäkokemusta, helpottavat asiointia ja antavat asiakkaalle enemmän hallintaa omasta hoidostaan, digitalisaatiolla on merkittävä rooli muutoksen mahdollistajana. Vanhentuneita käytäntöjä ei kannata digitalisoida.
Integritasin kehittämä Perhepirkko-ohjelmisto edustaa hyvää digitalisaatiota, joka auttaa konkreettisesti toimintatavan muutoksessa. Se on loistava työkalu ihmislähtöisyyden ja systeemisen työskentelytavan tuomisessa lastensuojeluun ja ihmisten asioiden hoitamiseen.
Perhepirkko tuo asiakkaan keskiöön, mutta auttaa samalla ammattilaisia yhteisen työn hahmottamisessa ja hallinnassa. Kaikissa toimintatavan muutoksissa tarvitaan työtä ohjaavia rakenteita, jotka auttavat uuden toimintatavan omaksumisessa, uusien yhteistyösuhteiden solmimisessa ja pitävät uutta toimintatapaa yllä. Perhepirkko on juuri tällainen tuki arjen tuloksellisuuteen. Sen avulla voidaan varmistaa asiakkaan osallisuuden toteutuminen ja tukea työntekijöitä dialogiin asettumisessa pelkän viranomaisasioiden hoitamisen sijaan.
Innovatiivinen ja skaalautuva ohjelmisto tukee ainutlaatuisella tavalla lastensuojelun ja perhepalveluiden laadun kehittämistä.
Toinen hyvä esimerkki digitaalisesta vipuvarresta on Itlan joukkoistettu havainnointityökalu Näkymä, jonka avulla lasten ja nuorten arjessa mukana olevat ammattilaiset ja muut aikuiset voivat kertoa anonyymejä havaintoja hyvinvoinnin kehityksestä ja huolta aiheuttavista ilmiöistä esimerkiksi perhekeskusalueella. Näkymä on tällä hetkellä käytössä jo Tampereella ja Oulussa. Havainnot auttavat lapsiperhepalveluiden johtoa tunnistamaan pinnan alla kuplivia hiljaisia signaaleja ja kehittämään paikallisia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti.
Marika Tammeaid
Blogin kirjoittaja, HTT Marika Tammeaid, työskentelee kehitysjohtajana Itlassa, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä. Päätyökseen hän suunnittelee ja vetää pitkäkestoisia Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksia, joissa eri sektoreilta tulevat johtajat voivat löytää roolinsa Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvän tulevaisuuden rakentajina.