Hyvinvointialueiden myötä kuntalaskutus ja lisäbudjetit ovat jääneet historiaan. Jos valtion ohjaus pysyy yhtä tiukkana kuin on annettu ymmärtää, se pakottaa hyvinvointialueet tiukkoihin säästötoimiin. Säästöjen mittaluokka liikkuu kymmenissä miljoonissa, ja talous on saatava tasapainotettua vuoden 2025 loppuun mennessä. Kohdentaminen voi ratkaista resurssipulan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden muuttuvat kustannukset koostuvat pääosin henkilöstökustannuksista, joten käytännössä säästäminen tapahtuu henkilöstön määrää vähentämällä. Digitalisaation on luvattu säästävän hyvinvointialueiden varoja, mutta totuus on, ettei digitalisaatio säästä mitään, jos samalla ei vähennetä henkilöstöä.
Samaan aikaan koko sote-sektori kärsii jatkuvasta henkilöstöpulasta. Henkilöstön vähentäminen ei siis tarkoita irtisanomisia, mutta toimintaa on pakko tehostaa niin, että nykyinen henkilöstömäärä saadaan riittämään. Sote-alalla on ryhdyttävä tositoimiin ja saatava enemmän oikeita asioita aikaan. Siksi asiakastyön määrä henkilötyövuotta kohden tulee kohdentaa oikein.
Kohdentaminen on kaiken ytimessä. Meidän tulee luoda ratkaisuja, joiden avulla voimme yhdenmukaisesti todentaa, onko sosiaali- ja terveysalan asiakastyö tehty oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja oikean potilaan kanssa. Kun tiedämme, että hoitotyö kohdentuu oikein, olemme oikealla polulla.
Mahdollisuus positiiviseen johtamiseen
Ennen hyvinvointialueille siirtymistä kuntalaskutus loi paineet sille, että suoritteita oli tultava. Hyvinvointialueiden myötä sote-alalla voidaan keskittyä siihen, että määrän rinnalle tuodaan myös laatu. Hyvinvointialueiden on mahdollista johtaa alueita uudella, positiivisemmalla tavalla.
Otetaan esimerkki psykiatrian hoitotyöstä. Aiemmin tavoitteena saattoi olla vaikkapa neljä asiakaskäyntiä päivässä, toteuma jäi 3,5 asiakkaaseen. Näistä käynneistä 1,5 saattoi kohdentua potilaisiin, joiden ei olisi enää kuulunut olla hoidossa. Lopputulos: päivässä syntyi kaksi oikein kohdennettua käyntiä.
Mitäpä jos hyvinvointialueet tulisivatkin nyt työntekijöitä vastaan, ja toteaisivat, että 3,5 asiakaskäyntiä päivässä riittää. Ainoana ehtona olisi, että jokaisen asiakastapaamisen tulisi olla oikein kohdentunut. Tämä tuottaisi faktisesti jopa 75 prosenttia enemmän oikeaa työtä. Näin nykyiset resurssit saataisiin riittämään mainiosti, ja parhaiten suoriutuvia voitaisiin palkita erikseen.
Miten tähän tilanteeseen sitten päästään? Ratkaisumme on toiminnanohjausjärjestelmä, jonka keskiössä on kohdentaminen. Ratkaisussamme on geneerinen integraatio, jonka ansiosta järjestelmämme kykenee harmonisoimaan tietoja useammasta erillisestä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä, myös niissä tilanteissa, kun asiakas- ja potilastietojärjestelmät vaihtuvat matkan varrella, tai organisaatio muuttuu ja tilastoinnit ovat useassa eri paikassa.
Mitä tämä maksaa?
Ratkaisun takaisinmaksua on helppo verifioida toteuttamalla nykytilamallinnus. Siinä määritellään parametrit, joilla arvioidaan kohdentumista esimerkiksi suhteessa hoitojakson pituuteen. Sen jälkeen voidaan joustavasti mallintaa tilanne kaikilla tasoilla koko hyvinvointialueesta aina yksittäiseen työntekijään asti.
Näin saadaan täsmällinen kuva siitä, paljonko yksi oikein kohdentunut asiakastyötunti tänä päivänä maksaa eri toiminnoissa ja ammattiryhmillä. Tämän jälkeen voidaan lähteä haarukoimaan erilaisia tapoja oikein kohdentuneen asiakastyön määrän lisäämiseen ainakin seuraavilla keinoilla:
- toiminnan tehostaminen toiminnanohjausjärjestelmän ja oman johtamisen avulla
- muutoksen tehostaminen kehittämällä oman henkilöstön palkitsemismalleja
- palveluostot, joissa hinnoittelu pohjaa oikein kohdentuneeseen asiakastyöhön, jossa hinta on aina selvästi alhaisempi kuin vastaava kustannus omana työnä.
Osa hyvinvointialueista aikoo leikkauksien ohella tehdä onneksi myös merkittäviä panostuksia, joiden tarkoituksena on tukea käynnissä olevaa rakenneuudistusta. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelmassa luetellaan keinoja, joiden ”avulla voidaan turvata kantahämäläisten tarpeen mukaiset palvelut ja saada henkilöstö riittämään”. Vastaavanlaisten proaktiivisten toimintatapojen soisi levitä laajemmallekin.
Tässä jatkolukemiseksi vielä pari omaa nostoani samasta aiheesta:
LPY: Terveydenhuollon Gordionin solmu avattavissa
Kanta-Hämeen hyvinvointialue: Hyvinvointialuejohtajan esitys talouden tasapainottamisesta: hallinnon menojen kasvua hillitään
Kalle Horjamo
Toimitusjohtaja
Integritas Oy