Yhdessä sovittu menetelmä vähentää saavutetun hyödyn vaihtelua
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausrakenteissa nähdään usein vallan ja vastuun epäsuhtaa sekä erilaisia yhteensovittamisen haasteita. Näistä aiheutuvia ongelmia on jo pitkään yritetty ratkaista valtakunnan tason uudistuksilla.
Niiden toteutumista ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottamaan, sillä toiminnan kehittämistä voidaan tehdä myös nykyisin rakentein. Edellytyksenä kuitenkin on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa lisätään palvelutuotannon alueellista yhteistoimintaa ja sen tarvitsemaa menetelmällistä vakiointia.
Yleensä menetelmällä tarkoitetaan määrämuotoista tapaa suorittaa askel askeleelta edistyvä toimintoketju, jonka tavoitteena on saavuttaa ennalta päätetty lopputulos.
Menetelmästä puhuttaessa keskeinen käsite on yhdessä vakioitu toiminta, joka auttaa tunnistamaan toimintaan liittyvän vaihtelun ja siihen usein sisältyvän tarpeettoman kapasiteetin käytön.
Viime vuosina painopiste sosiaali- ja terveydenhuollon tulosten mittaamisessa on siirtynyt suoritteiden määrällisestä tarkastelusta kohti palvelujen vaikuttavuutta.
Potilaalle tai asiakkaalle merkittävää lisäarvoa tuottavat vakioidut menetelmät ovat konkreettinen keino vaikuttavuusloikkaan, jolla voimme ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuushaasteita.
Menetelmällä johtaminen pyrkii nimenomaan kokonaisvaltaiseen mittaamiseen ja ohjaa vaikuttavuuden tielle. Tällöin huomio kohdistuu sekä kliinisiin hyötyihin että niiden tuottamiseksi tarvittaviin taloudellisiin panostuksiin. Näiden suhteesta selviää palveluista kansalaisille ja yhteiskunnalle syntyvä vaikuttavuusperusteinen hyöty eli arvo.
Vähäistä hyötyä tuottavista palveluista vapautuva kapasiteetti voidaan kohdistaa uudelleen sinne, missä hyötyjä saadaan enemmän aikaan. Siksi menetelmällisyydessä ei tulisikaan etsiä huonoa, vaan merkityksetöntä ja turhaa toimintaa.
Menetelmällä johtaminen kohdistaa katseen tulevaisuuteen
Jotta menetelmällinen toiminta muuttuu konkretiaksi, se tarvitsee tuekseen informaatioteknologian jalostamaa tutkimustietoa.
Teknologian jatkuva kehittyminen muuttaa myös asiantuntijatyön luonnetta. Syvällisempi erikoistuminen edellyttää keskittymistä yhä kapeampaan osaamisalueeseen.
Käytännön seurauksena on, että arjessa joudumme enenevässä määrin toimimaan useamman erikoistuneen huippuasiatuntijan tiimeissä. Nämä tiimit tarvitsevat tuekseen johtamista.
Johtaminen tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtamisessa on keskeistä myös haluttujen tulosten saavuttaminen. Oletus on, että johtamisen kautta joukko ihmisiä toimii tehokkaammin kuin ilman johtamista.
Perinteinen, ylivertaiseen sisältöosaamiseen perustuva asiantuntijajohtajuus ei ole huippuasiantuntijatiimeissä enää mielekästä, vaan tarvitaan menetelmällistä johtamista.
Menetelmällä johtajan ensisijainen tehtävä on luoda toimijoille menestyksen kannalta suosiolliset olosuhteet. Lisäksi on varmistettava, että toimintaan osallistuvilla on yhteinen, tulevaisuutta konkretisoiva tavoite ja sen saavuttamiseksi yhteisesti vakioidut, mutta jatkuvasti kehittyvät menetelmät.
Paljon työtä jo tehty
Suomessa Duodecim on laatinut menetelmällisiä Käypä hoito -suosituksia jo 25 vuoden ajan. Tänä päivänä niitä on saatavissa yli sadasta kansanterveydellisesti merkittävästä aiheesta. Lähes kaikista Käypä hoito -suosituksista on kehitetty myös potilasversiot.
Tutkimusnäyttöön perustuvia kansainvälisiäkin hoitosuosituksia löytyy runsaasti. Solutoksen edustamista psykososiaalisista palveluista esimerkkeinä voi mainita psykiatrian toipumisorientaation sekä Hackneyn mallin mukaisen systeemisen lastensuojelun.
Lähtökohdat suosituksiin perustuvien hoitomenetelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen ovat siis jo olemassa. Niiden hyödyntämistä hankaloittaa käytössä olevien potilas- ja asiakastietojärjestelmien rajallinen kyky tukea potilaan hoidon suunnittelua ja ohjausta, rakenteisen tiedon keräämistä sekä hoitotulosten systemaattista mittaamista.
Tulevaisuuden järjestelmiltä odotetaan, että ne kykenevät proaktiivisesti ymmärtämään, päättelemään, oppimaan ja vuorovaikuttamaan osana menetelmällisesti vakioitua toimintaa.
Menetelmällä johtaminen konkretisoi tiedolla johtamista
Menetelmällä johtaminen konkretisoi paljon puhuttua tiedolla johtamista, koska se tarjoaa entistä kokonaisvaltaisemman ja konkreettisemman viitekehyksen, johon tieto ja sen perusteella tehtävä päätöksenteko ja jatkuva kehittäminen voidaan kohdistaa.
Toiminnan pitää kuitenkin perustua menetelmän vahvaan osaamiseen.
Ilman riittävää koulutusta ja yhteisten työkalujen käyttöönottoa ihmiset palaavat helposti vanhoihin toimintatapoihin. Siksi menetelmään tukeutuvassa johtamisessa on tärkeää huolehtia, että tiimien jäsenet saavuttavat heille asetetut tieto-, taito- sekä asennetavoitteet.
Näyttöön perustuvan tiedon käyttökelpoisuutta on kuitenkin arvioitava yksilöt huomioiden ja läheisessä yhteistyössä potilaan tai asiakkaan kanssa. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmällisessä vakioinnissa on enemmän kyse yksilön huomioivasta vaihtelun vähentämisestä kuin yhteen muottiin pakottamisesta.
Menetelmällistä vuoden 2020 jatkoa,
Kari Lappalainen
toimitusjohtaja, Solutos Oy (HTT, KTM)