Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) on asetettu tavoitteeksi ottaa käyttöön järjestelmä, jonka avulla tuetaan samanaikaisesti sekä lastensuojelun että lasten- tai nuorisopsykiatrian tai päihdepalvelujen piirissä olevaa asiakasta. Lisäksi tavoitteena on, että hoito- ja asiakassuunnitelmia tehtäessä suunnittelutasoksi voitaisiin ottaa yksilön sijasta koko perhe.
Integritas Oy:n perustamisesta lähtien yrityksen perusideana on ollut tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille perinteiset sektorirajat ylittävien asiakkuuksien toiminnanohjausta perhekohtaisesti. Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen yhdistämisessä on lainsäädännöllisiä haasteita, jotka ovat osaltaan olleet valtakunnallisesti hidastamassa yhteisasiakkuuksien hallintaa. Kehittämistyössä on kuitenkin mahdollista edetä, kunhan asiakkaan suostumus hoidetaan tyylikkäästi ja asianmukaisesti.
Toimintamallin uudistus vaatii järjestelmän
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian ja arvojen mukaista on toiminnan rohkea kehittäminen asiakkaiden parhaaksi. Tämä edellyttää sitoutumista kehittämistyöhön, jossa tavoitellaan vaikuttavia palveluita ja tiedostetaan, että onnistuminen edellyttää luottamusta yli sektorirajojen. Yhteisasiakkuudessa rakentuu yhteinen suunnitelma, joka osoittaa, kenen vastuulla on minkäkin asian edistäminen.
– ”Perussujuva tekeminen” ei riitä, vaan hyvinvointialueella tulee aidosti tunnistaa ne kriittiset kohdat, joissa työskentelyssä on siirryttävä yhteisesti vaativalle tasolle, ohjausryhmätyöskentelyä johtava lastensuojelun tulosaluejohtaja Taija Ylätalo toteaa saatesanoiksi.
Asiakkailla on suojelutarpeen lisäksi tarvetta kuntoutukseen ja hoitoon. On paitsi inhimillistä myös kustannusten hallinnan näkökulmasta välttämätöntä toteuttaa taitavaa yhteistä työskentelyä, joka voi osoittautua jopa vaihtoehdoksi lapsen sijoitukselle.
Yhteisasiakkuuspilotissa on kyse lastensuojelun näkökulmasta aivan keskeisestä toiminnallisesta ja taloudellisesta painopisteestä vuonna 2024.
– Toimintamallin uudistaminen on pääasia, mutta se ei tule onnistumaan ilman siihen tarkoitukseen kehitettyä järjestelmää. Yhteisasiakkuuspilotissa on lastensuojelun näkökulmasta kyse aivan keskeisestä toiminnallisesta ja taloudellisesta painopisteestä vuonna 2024, kiteyttää Ylätalo.
Integritasin toimitusjohtaja Kalle Horjamon mukaan tässä projektissa fokus on aidosti uuden toimintatavan määrittelyssä.
– Meillä on yhteisasiakkuuksien hallintaan tarvittavat perustoiminnallisuudet jo olemassa, ja nyt kyse on hyvinvointialueen kanssa määriteltävästä toimintatavasta. Meidän tehtävämme on varmistaa, että ratkaisu sopii täydellisesti haluttuun toimintamalliin, Horjamo korostaa.
Moniammatillinen pilottiryhmä rakentaa uutta
Lopputuloksena tulee olla se, että työntekijät sitoutuvat työskentelemään halutun toimintamallin mukaan. Kehittämiseen osallistetaan pilottiryhmä, jossa on työntekijöitä lastensuojelusta, psykiatriasta ja päihdepalveluista sekä kokemusasiantuntijoita ja Integritasin edustus. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen kokoaa pilottiryhmän helmi- ja maaliskuussa työpajoihin, joissa tunnistetaan hyvät, jo olemassa olevat käytännöt sekä lähdetään rakentamaan uutta, ongelmakohdat korjaavaa toimintamallia.
– Kannatan ketteriä kokeiluja ja hyväksi havaittuja menetelmiä palveluprosessien ja niitä tukevien järjestelmien määrittelyssä. Vihdoin meillä on edellytykset onnistua tässä pitkään kaivatussa ja valtakunnallisestikin välttämättömässä uudistustyössä, Turunen toteaa.
Yhteisenä asiakkaana oleva lapsi, nuori ja perhe tarkoittaa aina myös yhteistä asiakasta peruspalvelujen suuntaan, esimerkiksi perhekeskuksessa toimivan arkitiimin kanssa. Ohjausryhmän velvollisuutena on huolehtia, että tuleva toimintatapa huomioi perheen historian. Perhettä on ennen lastensuojelua ja psykiatriaa tai päihdepalveluja autettu perhepalveluissa jo kuukausia, ellei vuosia. Toimintatavan on tuettava sitä, että arki pyörii myös vaativan työskentelyn aikana ja sen jälkeen