Vieraskynässä THL:n Laura Yliruka avaa, miten lastensuojelussa käytettävät FIT-mittarit tuovat hoitosuhteeseen lisäarvoa palautetietoisen työskentelyn kautta. Mittarien käyttö voi vahvistaa yhteystyötä ja ymmärrystä eri perheenjäsenten välisistä suhteista.
Lastensuojelu arvioi lapsen tilannetta eri tavoin asiakkuuden alusta saakka. Laadukas arviointi on lapsikeskeinen, lapseen ja vanhempaan luottamusta rakentava prosessi, joka kokoaa ja analysoi lapsen tilannetta koskevaa tietoa. Systeemisessä työotteessa työskennellään tarkastellen lapsen paikkaa osana omaa perhettä, sukua, kaverisuhteita ja vaikkapa koulua.
Lastensuojelussa ei ole vakiintuneita mittareita, eikä yhteisymmärrystä hyvästä työn lopputuloksesta. Tutkimustieto kertoo kuitenkin, että hyvä vuorovaikutussuhde työntekijän ja asiakkaiden välillä kannattelee pitkälle myös vaikeiden asioiden käsittelyssä.
Scott Miller on kehittänyt näyttöön perustuvan mittarin, Feedback Informed Treatment (FIT), tukemaan yhteistyösuhteen laatua. Mittarin tuella työntekijä voi ottaa työssään huomioon asiakkaan kokemuksen hyvinvoinnistaan ja saamastaan palvelusta sekä suunnata työskentelyä sen mukaisesti.
Mittarit tukevat yhteistyötä ja asiakassuhdetta
Nopeasti täytettäviä FIT-mittareita on kaksi, joista ensimmäinen, Outcome Rating Scale (ORS) mittaa kokemusta vastaajan voinnista, ihmissuhteista, sosiaalisesta toimintakyvystä ja elämäntyytyväisyydestä. Toinen mittareista, Session Rating Scale (SRS) keskittyy työskentelysuhteeseen. Siinä kysytään jokaisen tapaamisen päätteeksi palaute työtavasta ja vastaajan kokemuksista tapaamisesta.
Lomakkeet on tarkoitettu sekä vanhemmille että lapsille. Mittarien käyttö voi tuoda yhteistyöhön vahvistusta sekä ymmärrystä eri perheenjäsenten välisistä suhteista ja näkemyseroista – ja tietoa lapsen hyvinvoinnista tai turvattomuudesta.
Palautetietoinen työskentely suuntaa katsetta työskentelysuhteen toimivuuteen ja kehittymiseen asiakassuhteen aikana, joka on yksi keskeisin tekijä vaikuttavuuden kannalta. Mittarin tuloksia tulee hyödyntää työntekijän oman työn tueksi. Lisäksi mittarin avulla organisaation johto asettuu tukemaan ihmissuhdeperusteista työtä lastensuojelussa ja saa vähitellen tietoa organisaation ja järjestelmän kyvykkyydestä toimia lasten, nuorten ja perheiden tukena.
THL on pilotoinut yhteistyössä alueiden kanssa FIT-mittarin käyttöä lastensuojelussa vuosina 2021–2022. Kokemukset ovat lupaavia, mutta kuten moni asia, käyttöönotto vaatii koko työyhteisön pitkää yhteistä oppimisprosessia, työkaluja ja johtajuutta. Tulevilla hyvinvointialueilla pohditaan parhaillaan, millaisia työvälineitä otetaan asiakasosallisuutta tukemaan. FIT-mittari on varteenotettava vaihtoehto.
Laura Yliruka on THL:n kehittämispäällikkö, joka vastaa lastensuojelun kansallisesta kehittämisestä. Tutustu Lauran artikkeliin FIT-mittareista tarkemmin THL:n blogissa.