Hyvinvointialueille siirtyminen näyttäytyi Pirkko-käyttäjien keskuudessa varsin saumattomana kokemuksena. Jatkuvuus korostui, sillä Pirkko-järjestelmän näkökulmasta esimerkiksi sillä ei ole väliä, mikä potilastietojärjestelmä on käytössä.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden vaihteessa. Vaikka suuremmilta haasteilta on vältytty, myös ongelmia on ilmaantunut, kuten etukäteen uumoiltiinkin. Palkanmaksuissa on ollut viivettä ja tietojärjestelmät eivät ole toimineet kuten pitäisi. PIRKKO®-käyttäjien näkökulmasta muutos tapahtui täysin kivuttomasti, mistä me Integritasilla olemme erityisen tyytyväisiä.
Pirkko-järjestelmän käyttöönotto tuo hyvinvointialueille merkittäviä etuja myös jatkossa. Järjestelmän ainutlaatuisuus ja sen tuoma lisäarvo korostuvat etenkin tilanteessa, jossa jokin järjestelmä vaihtuu tai järjestelmiä yhdistetään.
Pirkko on työkalu, jolla voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta.
Vaikka Pirkko on luotu psykiatrian työkaluksi, se on myös toimiva johtamisjärjestelmä, sillä se osaa jalostaa potilastietojärjestelmässä olevan tiedon suoraan toiminnanohjausta ja resurssien kohdentamista tukevaan muotoon.
– Pirkko on varsin täydellinen järjestelmä niin psykososiaalisten toimintojen johtamiseen kuin toiminnanohjaukseen. Se on työkalu, jolla voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta ja vahvistaa niitä resursseja, jotka ovat jo käytössä, Integritasin toimitusjohtaja ja Pirkko-järjestelmän kehittäjä Kalle Horjamo uskoo.
Psykiatrialta johtamisen työkaluksi
Hyvinvointialueilla toiminnan johtamisen edellytys on laadukas data, joka ensin yhdenmukaistetaan ja sitten jalostetaan käyttötarkoitusta palvelevaksi tiedoksi. Tietojärjestelmävaihdokset ja organisaatiomuutokset aiheuttavat epäjatkuvuutta, jolloin johtamisjärjestelmän on pystyttävä käsittelemään tietoa useista lähdejärjestelmistä.
Pirkko-järjestelmä on osoittautunut mitä toimivimmaksi työkaluksi juuri tällaiseen tiedon käsittelyyn. Pirkko on alusta asti tukenut useiden järjestelmien samanaikaista käyttöä.
– Kutsumme tätä geneeriseksi integraatioksi, joka harmonisoi eri potilastietojärjestelmistä tulevat tiedot yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi – jopa siten, että loppukäyttäjän ei edes tarvitse tietää, mistä järjestelmästä tieto alun perin on, Horjamo kuvailee.
Pirkko mukaan resurssien johtamiseen
Useimmiten potilastietojärjestelmän vaihtuessa potilaiden tiedot eivät siirry vanhasta järjestelmästä uuteen. Tällöin vanhat potilaat näyttäytyvät ”uusina”, vaikka menossa olisi pitkä hoitojakso. Toiminnanohjauksen kannalta olisi kuitenkin oleellista tietää, kuinka pitkään hoito on kestänyt ja minkä verran käyntejä hoitojaksossa on tähän mennessä ollut.
– Kannustamme tällä hetkellä asiakkaillemme tekemään perusteellisia analyysejä siitä, minkä kaikkien erikoisalojen tai palveluiden osalta Pirkko olisi syytä ottaa käyttöön, jotta resurssien johtamisessa ei tulisi tilanteita, joissa potilaiden hoitohistoria hämärtyy, Horjamo kertoo.
Tietojärjestelmän vaihtumisella tai organisaatiorakenteen muuttumisella ei ole Pirkko-käyttäjien näkökulmasta merkitystä, sillä Pirkko säilyttää hoidon kokonaisuuden ehjänä, eikä hoitohistoriatietoja tarvitse siirtää manuaalisesti järjestelmävaihdon yhteydessä.