Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on edelläkävijöiden joukossa sijoitettujen lasten perheen jälleenyhdistämistyöskentelyn vahvistamisessa. Syyskuussa 2023 käynnistetty perheen jälleenyhdistämistiimi tukee kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen, perheen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, sijaishuollon ja verkostojen yhteistä työskentelyä.
Ajatus jälleenyhdistämistiimin perustamisesta syntyi, kun perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossi pohti tulevan työnsä painopistealueita Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Virassaan vuoden 2023 alussa aloittanut Mäki-Fossi koki perheen jälleenyhdistämisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa löydettiin keinot tavoitteisiin pääsemiseksi järjestelemällä resurssit uudelleen keväällä 2023. Ilman yhteistä sitoutumista olemassa olevien resurssien muotoilu ei olisi ollut mahdollista.
– Ihmettelin, miksi jälleenyhdistäminen ei näy eikä kuulu julkisessa keskustelussa eikä esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden nettisivuilla. Taloudellinen panostus sijaishuoltoon on kuitenkin merkittävä. Miksi emme siis luo ympäristöä, joka jo organisoitumisensa kautta varmistaa lakisääteisen tehtävän toteuttamista? Mäki-Fossi kysyy.
Tavoitteena luoda toimintamalli lastensuojelun arkeen
Syyskuun alussa Seinäjoella toimintansa aloittaneessa jälleenyhdistämistiimissä työskentelee tällä hetkellä kaksi perheterapeuttia ja kolme perheohjaajaa. Tiimiin haetaan parhaillaan yhtä perheohjaajaa ja tulevaisuudessa tiimi täydentyy sosiaalityöntekijällä. Toiveissa on kokemustoimijan mukanaolo yhtenä tasavertaisena tiimin jäsenenä.
Työskentelyn kehittyessä tavoitteena on tulevaisuudessa myös koordinoida koko perheiden palvelualueella kokemusasiantuntijatoimintaa sekä toimia systeemisen työotteen tukirakenteena kouluttaen ja jalkautuen työntekijöiden rinnalle.
– Meidän tehtävämme on auttaa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää jälleenyhdistämiseen tähtäävässä työskentelyssä. Tavoitteemme on saada kokeilujen ja pilotticasejen avulla muotoiltua toimintamalli, joka on helppo jalkauttaa osaksi lastensuojelun arkea, valottaa tiimin koordinaattori perheterapeutti Terhi-Tuulikki Ulvila.
Lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry on tehnyt uraauurtavaa työtä ja luonut jälleenyhdistämiseen toimivan mallinnuksen, josta tiimi on ottanut kokeiluun joitakin osioita. Pidemmällä tähtäimellä jälleenyhdistämistiimi pyrkii siihen, että sen rooli muuttuu enemmän sparraavaksi ja valmentavaksi, kun toimintamalli on saatu juurrutettua osaksi lastensuojelun sosiaalitoimen käytäntöjä.
Systeeminen työote on lähtökohta
– Ongelmiin keskittymisen sijaan haluamme kääntää ajattelutapaa voimavarakeskeisemmäksi. Panostamme empaattiisiin kohtaamisiin, joissa on tahtoa ja aikaa tutustua asiakkaisiin. Se edesauttaa luottamuksen syntymistä ja kokonaiskuvan hahmottamista perheen tilannetta kartoitettaessa, Ulvila lisää.
Jälleenyhdistämistiimi on saanut hyvää palautetta muun muassa tapauksissa, joissa he ovat jalkautuneet sosiaalityöntekijän pyynnöstä mukaan tapaamiseen perheen kotiin. Tiimi on auttanut reflektoimaan tilannetta ja nivomaan yhteen olennaiset asiat. Niiden pohjalta on laadittu askel askeleelta yhteinen konkreettinen suunnitelma.
Jälleenyhdistäminen palauttaa yhteyden
Syksyn aikana tehdyillä maakuntakierroksilla on sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien keskusteluissa kirkastettu sitä, mitä jälleenyhdistämisellä varsinaisesti tarkoitetaan systeemisessä lastensuojelussa. Se on parhaimmillaan yhteyden palauttamista, korjaamista tai vahvistamista koko sijoituksen ajan.
Jälleenyhdistäminen ei ole synonyymi kotiutumiselle, vaan se voi tarkoittaa sijaishuollon jatkumista tai jotakin muuta ratkaisua. On tärkeää sanoittaa asioita oikein, jotta perheenjäsenissä ei herätetä prosessin aikana liikaa toiveita kotiutumisesta.
– On hyvä, että myös valtakunnallisesti on virinnyt keskusteluja perheen jälleenyhdistämisen merkityksestä. Arvokasta jälleenyhdistämistyötä tehdään paljon eri tahoilla, mutta on tärkeää pohtia, voimmeko tehdä vielä jotakin enemmän, Ulvila korostaa.
Lain mukaan jälleenyhdistäminen pitää asettaa tavoitteeksi heti ensimmäisestä päivästä alkaen, kun lapsi tai nuori tulee lastensuojelun asiakkaaksi.