Järvi-Pohjanmaan perusturvan johtava sosiaalityöntekijä Satu Mäki-Fossi jakoi ajatuksiaan lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalipalveluiden kentän uudistumisesta. Systeemisen työotteen sisäistäminen on iso kokonaisuus, ja on tärkeä ymmärtää, mitä se tarkoittaa eri tasoilla. Tehdyn kovan työn tulokset näkyvät positiivisina muutoksina.
Järvi-Pohjanmaan perusturvan johtava sosiaalityöntekijä Satu Mäki-Fossi painottaa, että systeemisen työotteen käyttöönotto edellyttää kokonaisvaltaista johtamista ja työntekijöiden aitoa osallistamista.
Uuden ajattelun sisäistäminen vaatii paneutumista, johon ei pelkkä esitteiden lukeminen riitä. Tulokset kuitenkin näkyvät organisaatiossa, joissa muutos on onnistuttu viemään läpi.
– Jos ajattelu ei muutu rakenteellisesti, kovinkaan pysyvää muutosta ei voida odottaa.
Työhyvinvointia kehittämistyöllä
Perustukset Mäki-Fossin visioille perhepalveluiden kehittämisestä ovat muodostuneet pidemmältä ajanjaksolta, jota tukevat jo lapsuudessa saadut hyvät kokemukset varhaisesta tuesta. Hän on tehnyt sekä kansallista että maakunnallista lastensuojelun kehittämistyötä ja viimeiset vuodet ollut edistämässä isoa uudistusta Järvipohjanmaan perusturvan perhepalveluissa.
– Toimenpiteemme ovat onnistuneet, kun uusi työntekijä sanoo tehneensä oikean valinnan tullessaan meille. Töitä on tehty kovasti ja on tehtävä muissakin suomalaisissa organisaatioissa, mikäli halutaan pitää työntekijät ja saada asiakkaille laadukasta palvelua.
Mäki-Fossi peräänkuuluttaa herkkää tarttumista epäkohtiin epäonnistumisenkin uhalla. Kokeilukulttuuri kuuluu olennaisesti johtamiseen, mikä ei vielä juuri näy julkishallinnon toiminnoissa.
– Meillä ei ollut vaihtoehtoja – tilanne oli huono, ja se piti vain uskaltaa sanoa ääneen. Nyt jälkikäteen katsottuna nähdään, että tekemämme päätökset ovat olleet oikeita ja vaivan arvoisia. Työntekijöiden saatavuus on merkittävästi helpottunut, tehtyjen muutosten koetaan tukevan työn tekemistä, ja viimeisimmän työhyvinvointikyselyn tulokset ovat todella hyviä, Mäki-Fossi iloitsee.
Hyvinvointialueilla mahdollisuus luoda muutosta
Hyvinvointialueilla on mahdollisuus luoda uudenlaista organisaatiokulttuuria, jossa rakentuu alusta asti pohjaa maalaisjärkisten arvojen ympärille. Jos uudistukseen uskovia johtajia ei ole, asiat eivät ala muuttua.
– Voisivatko kunnat ja tulevat hyvinvointialueet ottaa muutoksesta vahvemmin ohjat ja visioida lastensuojelua ja perhepalveluita etupainotteisesti? Hyvinvointialueiden valmistelussa toivoisin näkeväni selkeästi esillä ne käyttöteoriat, joihin nojaten organisaatioita palvelukohtaisesti rakennetaan. Miten esimerkiksi systeeminen työote kiinnittyy lastensuojelussa suhdeperustaiseen käyttöteoriaan ja miten se huomioidaan organisaation rakentumisvaiheessa?
Kokonaisvaltainen ajattelu sekä selkeät toimintatavat ovat olennaisia. Johtajalla on oltava visio perhepalveluiden ja lastensuojelun tulevaisuudesta.
– Jos se puuttuu, johtaja on vain yksi koneiston rattaista, mikä ei välttämättä palvele tulevaisuusorientoitunutta tekemistä.