Hämeenlinnan kaupunki panostaa lastensuojelutyöhön ja on hankkinut asiakastyön tueksi käyttöönsä Perhepirkko-ohjelmistopalvelun. Palvelun ottaa ensivaiheessa käyttöön noin viisikymmentä työntekijää, jotka työskentelevät lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon tiimeissä. Tarkoitus on laajentaa ohjelmiston käyttöä myöhemmin.
Solutos Oy:n kehittämässä Perhepirkossa on kyse menetelmällisesti vakioidusta toiminnanohjausjärjestelmästä, jonka tuella tiimien työntekijät toteuttavat lastensuojelussa yleistynyttä systeemistä toimintatapaa.
– Perhepirkko tekee asiakasprosessia näkyväksi kaikille sen osapuolille, vähentää laadullista vaihtelua ja ohjaa työntekijöitämme toteuttamaan systeemisen työotteen periaatteita käytännössä. Yhdessä puhutut asiat saadaan jäsenneltyä visuaaliseen muotoon, mikä sai minut alun perin kiinnostumaan Perhepirkosta, kertoo Hämeenlinnan lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen.
Hämeenlinnan vs. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Taija Ylätalo kertoo alun perin suhtautuneensa varauksella siihen, miten digitaalisuus voisi tukea lastensuojelun kaltaisessa vuorovaikutustyössä.
– Tarkempi tutustuminen ohjelmistopalvelun toiminnallisuuksiin kuitenkin vakuutti minut siitä, että ohjelma nimenomaan tukee systeemisen toimintamallin toteuttamista, Ylätalo kiteyttää.
Hämeenlinna on yksi edelläkävijöistä systeemisen työotteen käytössä lastensuojelun toimintamallina.
– On luonnollista, että digimyönteisenä kaupunkina ja lastensuojelun alalla tunnettuna menetelmällisenä edelläkävijänä juuri Hämeenlinna kiinnostui Perhepirkosta ensimmäisten joukossa, kertoo Perhepirkon kehittämiseen osallistunut Solutos Oy:n liiketoimintajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki.
Hankintasopimus allekirjoitettiin huhtikuussa, ja tuotantokäyttöä päästään aloittamaan jo ennen kesälomakauden alkua. Kevään aikana toteutettava käyttöönottoprosessi toteutetaan huolella sopivina palasina ja työntekijöiden tuntoja kuunnellen.
– Pidän tärkeänä, että jokainen työntekijä pystyy muodostamaan ajan kanssa positiivisen suhteen tähän työkaluun ja saa sen tuella aikaan onnistuneita vuorovaikutustilanteita, jotka osaltaan lisäävät pitoa ja vetoa vaativaa lastensuojelutyötä kohtaan, Hänninen toteaa.