Nuorten mielenterveysongelmiin haetaan nykyään entistä enemmän apua, jolloin myös auttajaverkostoa on laajennettu. Yksilöllinen hoito ja riittävä seuranta edesauttavat sekä hoidon onnistumista että resurssien järkevää käyttöä. PIRKKO®-järjestelmä tukee kokonaisvaltaisessa onnistumisessa.
Nuorten avun hakeminen on runsaasti lisääntynyt. Terveydenhoitajien rinnalle on tuotu kuraattoreita ja psykologeja, joiden tehtävänä on toimia hoitotarpeen tunnistamisessa ennaltaehkäisevällä hoitotyöllä ja lyhytaikaisen tuen antamisella.
PIRKKO®-järjestelmää pystytään käyttämään seurantatyökaluna. On tärkeää selvittää, miten hoito kullakin potilaalla etenee ja tarvittaessa pystyä siirtymään laajempaan interventioon riittävän nopeasti, mikäli aiottu lyhytinterventio ei etene suunnitellusti.
– Nyt näiden seuraaminen on monesti hoitajan muistin varassa, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten nuorisopsykiatrian ylilääkäri Matti Kaivosoja muistuttaa.
Seuranta ja palaute tukevat resursointia
Potilaalta saadaan kysyttyä järjestelmän kautta helposti palautetta hoidosta, millä on myös suora vaikutus työvoimaresurssien käyttöön.
– Nuoren oma kokemus hoidosta muutaman ensimmäisen hoitokerran jälkeen on paras ennustaja sille, miten nuori hyötyy annetusta avusta. Kaikki eivät pysty antamaan palautetta suullisesti suoraan hoitajalle, mutta järjestelmän kautta kysyttyyn palautteeseen vastataan herkemmin, Kaivosoja pohtii.
Kun potilasta ei ylihoideta ja kun hoitosuunnitelmasta ei poiketa, resursseja pystytään ennakoimaan paremmin. PIRKKO®-järjestelmässä on myös hyvä hallita mahdollisia poisjääntejä.
– Järjestelmän seurannan avulla mahdollisiin poisjäänteihin pystytään reagoimaan ajoissa sen sijaan, että vasta hoidon lopuksi huomataan hoidon olleen hukkaresurssi, kun potilas olikin käynyt vain puolella hoitosuunnitelman käynneistä.
Verkosto toimii yhdessä järjestelmässä
Hyvinvointialueiden tulee tavoitella sitä, että nuorten kohdalla auttava taho toimii verkostoimaisesti. Turhaa ajankäyttöä ja palavereissa istumista tulee kuitenkin välttää.
– Kun kaikki hoidettavan henkilön verkostossa olevat asiantuntijat koulukuraattoreista terveydenhoitajiin olisivat sisällä samassa järjestelmässä Pirkossa, nuoren tilannetta voisi hallita kokonaisuutena ja ohjausta voitaisiin tehdä tehokkaasti eri tahojen välillä.
Näin nuorta auttaessa ei tarvitsisi aina koota yhteen verkostopalaveria, vaikka niillekin on toki paikkansa.
– Yhteistyötä ei Suomessa monin paikoin vielä tehdä riittävästi, eikä kaikkialla ole edes tarpeellisia verkostoja. Alueellisen Pirkko-järjestelmän myötä olisi mahdollista hallita eri asiantuntijoiden ajanvarauksia ilman ylimääräisiä lähetekierroksia, jotka vievät sekä aikaa että henkilöresursseja, Kaivosoja tiivistää.